Kalat ja tomaatit hyötyvät toisistaan akvaponi-viljelyssä

Kalat ja tomaatit hyötyvät toisistaan akvaponi-viljelyssä

IMG_6281

IMG_6261

Hugo Wikström ja Daniel Brännström esittelevät systeemiä, jossa vesi kiertää kala-altaista kasvihuoneeseen ja takaisin.

IMG_6286

Daniel Brännström on kokeillut, mitkä kasvit pystyvät kasvamaan suoraan vedessä ja ottamaan siitä ravinteet.

IMG_6280


Pohjanmaan kalatalousryhmä KAG teki elokuussa opintoretken Ruotsiin ja Norjaan. Ensimmäinen tutustumiskohde sijaitsi Härnösandissa, jossa kalaa kasvatetaan keskellä kuivaa maata. Peckan luontoviljelmät (Peckas naturodlingar)–yrityksessä kirjolohet toki uiskentelevat vesialtaissa, mutta ilman ongelmia ympäristöön kulkeutuvista ravinteista. Kyseessä on suljetun vesikierron viljelymalli, jossa kalojen altaasta johdetaan ravinnepitoinen vesi viereiseen kasvihuoneeseen. Ravinteet, jotka aiheuttavat ympäristöongelmia meressä, tulevat nyt resurssiksi.

– Tähän systeemiin ei oikeastaan lisätä muuta kuin kalojen ravinto ja joskus hieman vettä, että lämpötila pysyy kaloille sopivana. Kasvit ottavat vedestä ravinteet ja kasvialustojen bakteerit puhdistavat vettä, näin vesi voidaan ohjata takaisin kalojen altaaseen hapetuksen jälkeen, selvittää toimitusjohtaja Hugo Wikström.

 Systeemi, joka ei kuluta vettä

Yritys on saanut nimensä idean kehittäneeltä Pecka Nygårdilta, jota projektipäällikkö Daniel Brännström kutsuu Pelle Pelottomaksi. Pecka aloitti kalanviljelyn, mutta halusi kokeilla jotain muuta havaittuaan sen tuottamat päästöt lähiympäristöön.

– Hän luki tästä ideasta norjalaisesta lehdestä ja päätti kokeilla sitä itse. Hän kiinnostui tästä, koska systeemi ei oikeastaan kuluta yhtään vettä. Vesi suodatetaan ennen viljelyksille johdattamista jolloin ravinteista jää jäljelle noin 25 prosenttia eli liukenematon osa, joka viedään pellolle, Brännström kertoo.

Peckan tilalla on kaksi kasvihuonetta, jossa osa kasveista kasvaa sorapedeissä ja osa yrteistä suoraan vedessä, muuta ei tarvita kun ravinteet tulevat suoraan vedestä. Tätä viljelymenetelmää kutsutaan akvaponiksi.

– Pecka on tutkinut eri kalalajeja ja kasveja, parhaiten menestyvät kirjolohi ja tomaatit, salaatti sekä yrtit, Brännström sanoo ja kehottaa maistamaan pulleita punaisia tomaatteja.

 

Tulevaisuuden viljelytapa

Ne ovat maukkaita ja raikkaita. Tämä maku aiotaan säilyttää mahdollisimman hyvänä myös kuluttajille, sillä yritys aikoo myydä tuotteitaan vain lähelle. Vuosien kokemus aiotaan hyödyntää ja nykyisen tilan rinnalle ollaan rakentamassa suurempaa yksikköä, jossa on vuodessa tarkoitus tuottaa 20 tonnia lohta ja 200 tonnia tomaattia.

– Yksi kilo kalanrehua tuottaa noin 1,1 kiloa lohta ja 10 – 12 kiloa tomaatteja. Nyt meidän sesonkimme kestää maaliskuusta lokakuuhun, jolloin kala ovat täysikasvuisia, Wikström kuvailee.

Ajatuksena on testata järjestelmää myös suurkaupunkien lähistöllä, 15–20 kertaa isommissa yksiköissä kuin mistä toiminta on saanut alkunsa.

– Toisaalta tämän järjestelmän voi rakentaa vaikka konttiin ja perustaa alueille, joissa on vaikea saada puhdasta vettä, huomauttavat yrityksen puuhamiehet.

Tässä voisi olla mahdollisuus myös Pohjanmaan tyhjiksi jääneille tiloille ja kasvihuoneille, joissa on valmiina jo jonkinlaista infrastruktuuria. Tilan työntekijät ovat ainakin sitä mieltä, että kyseessä on tulevaisuuden viljelymuoto.

 

.