Brändi hankkeen työrukkaseksi

Brändi hankkeen työrukkaseksi

Mitä on brändi ja miten sitä voi hyödyntää hanketoiminnassa?

Näitä kysymyksiä pohdittiin maaseudun hanketoimijoiden verkostoitumispäivässä, jonka Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen kolme Leader-ryhmää järjestivät marraskuun puolivälissä Mustasaaressa. Tapahtumaan osallistui reilu 80 hanketoimijaa eri puolilta Pohjanmaata ja Keski-Pohjanmaata. Päivän fasilitaattorina toimi Vilma Mutka Mukamas Learning Design Oy:stä.

Mutka kannusti kuulijoita hyödyntämään brändäystä rohkeasti hanketyössä. Mutkan mukaan brändin rakentamiseen liittyy usein turhia myyttejä. Toisin kuin yleensä ajatellaan, brändi ei ole mikään päälle liimattu imago tai logo, vaan aikaa vaativan ajatustyön tulos.

Brändin Mutka määritteli hankkeen tiivistetyksi ydinajatukseksi: mitä hankkeessa ollaan tekemässä ja miksi? Mutkan mukaan brändityössä onkin syytä pohtia muun muassa sitä, mitkä ovat hankkeen arvot, mitä hyötyä hankkeesta on suuremmassa mittakaavassa, mihin asioihin hankkeella yritetään vaikuttaa ja mitä konkreettisia tuloksia hankkeella halutaan saavuttaa. Myös mittarit ovat tärkeitä: mistä tiedetään, onko saavutettu haluttuja tuloksia?

Kun hankkeen ydinajatus on tiivistetty, sitä on helppo hyödyntää myös viestinnässä. Mutka kuitenkin muistutti, että brändi syntyy lopullisesti viestin vastaanottajan päässä. Mutka kannustikin huomioimaan brändityössä hankkeen kohderyhmän. Rahoittajaa varten ei brändiä kannata rakentaa.

– Puhu ihmiseltä ihmiselle. Hienostella ei tarvitse, Mutka ohjeisti.

– Hankejargon kannattaa unohtaa. Pidä hankkeen hyöty ja tulokset mielessä.

Rahoittajien puheenvuoron tapahtumassa piti kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös Svanbäck painotti hankkeiden vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden mittaamista, joka on hyvä huomioida hankkeen eri vaiheissa.

Hän kannusti hanketoimijoita sorvaamaan hankkeille myös omia mittareita, joita voi käyttää viranomaisten asettamien virallisten indikaattorien rinnalla.

– Jo hankesuunnitelmassa kannattaa asettaa selkeitä laadullisia ja määrällisiä tavoitteita, Svanbäck totesi.

Kun hankkeiden arviointimittaristo on kunnossa ja sitä käytetään oikein, hankkeiden tuloksista pystytään viestimään paremmin. Samalla saadaan myös arvokasta tietoa tulevien hankkeiden suunnitteluun.

Tapahtumassa kuultiin myös hieman erilaisempi hankeviestintäesimerkki. Erikoistutkija Irene Vänninen kertoi kasvihuoneviljelijöille suunnatusta innovaatiohankeesta, jonka viestinnässä on hyödynnetty revyytä. Lue aiheesta lisää täältä.

 

Teksti: Maija Ahonen

Kuva: Kirsi Tikkanen