Digitalisaatio auttaa vastaamaan maatalouden haasteisiin

Digitalisaatio auttaa vastaamaan maatalouden haasteisiin

Juha Arrasvuori ja Pirjo Yli-Viitala kutsuvat kaikki kiinnostuneet Digi-Botnia-hankkeen infotilaisuuksiin, joissa mietitään digitalisaation mahdollisuuksia maa- ja metsätaloudessa sekä niin lähiruoan kuin palveluiden tuottamisessa.

 

Vaasan yliopiston tutkijat Juha Arrasvuori ja Pirjo Yli-Viitala haluavat tuoda digitalisaation lähelle pohjalaista maaseutuyrittäjää, metsänomistajaa ja asukasta. Heidän Digi-Botnia-hankkeessaan lähdetään liikkeelle siitä, miten maanviljelijät ja muut maaseudun yrittäjät ja toimijat voivat digitalisaatiosta hyötyä. Miksi digitalisaatiosta ylipäätään pitäisi olla kiinnostunut?

– Siksi, että sillä voidaan vastata tulevaisuuden globaaleihin ja paikallisiin haasteisiin, jotka maa- ja metsätaloutta kohtaavat, Arrasvuori perustelee.

Globaalina haasteena on väestönkasvu ja sen vaatima ruoantuotannon kasvu, ilmastomuutokset tuomat ongelmat ja energian kallistuminen. Paikallisia ongelmia ovat esimerkiksi tuottajahintojen lasku, uusien asiakkaiden löytäminen ja hallinnollisten asioiden vaatima aika.

– Digitalisaatiolla tarkoitetaan tietotekniikan käyttöönottoa toimintatapojen uudistamiseksi. Siinä ylitetään toimialarajoja eli samat välineet voivat olla käytössä niin raskaassa teollisuudessa kuin maataloudessa, Arrasvuori kertoo.

Digitalisaatiossa pyritään tehostamaan työvaiheita ja muuttamaan käsin tehtyä työtä koneelliseksi. Tästä muutoksesta voi seurata yrittäjälle uusia tulomahdollisuuksia.

– Samalla kerätään dataa toiminnasta ja tätä dataa hyödynnetään analysoimalla sitä. Esimerkiksi laitevalmistaja voi ostaa työkoneen omistajalta dataa koneenkäytöstä ja kehittää sen avulla yhä kestävämpiä koneita, Arrasvuori selventää.

 

Digitalisaatio vaikuttaa niin tuotannossa kuin ihmisten arjessa. Kuluttaja voi saada tietoa tuotteen alkuvaiheista ja siitä, miten raaka-aine on tuotettu. Myös asiakaslähtöisyyttä saadaan vahvistettua ja pystytään vastaamaan paremmin kysyntään ja pääsemään markkinoille aikaisempaa nopeammin uuden tuotteen kanssa.

Hanke järjestää infotilaisuuksia, joihin on tulossa asiantuntijoiden lisäksi myös maanviljelijöitä kertomaan kokemuksiaan. Esittelyssä ovat muun muassa Drone-ilmakuvaus lennokin avulla ja digitaaliset kartta-aineistot.

– Lennokin avulla voidaan kerätä tietoa pelloilta tai metsästä ja saadaan näin kokonaisvaltaisempi tilannekuva. Kun kartta-aineistoa muutetaan kaikille saatavissa olevaan sähköiseen muotoon, saadaan tietoa metsäomaisuudesta, sen arvosta ja voidaan esimerkiksi merkitä omaan aineistoon tärkeitä tietoja, kuten suunnitelmia hakkeiden keräämisestä, Yli-Viitala antaa esimerkkejä.

 

Digitalisaatiolla on paljon etuja, mutta haasteena on hyvien esimerkkien puute.

– Digitalisaatio on iso hyppy tuntemattomaan. Tiedossa on, että tällainen muutos on tulossa, mutta nyt vaadittaisiin uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja konkreettisia esimerkkejä, Arrasvuori ja Yli-Viitala summaavat.

Hankkeessa järjestetään maksuttomia infotilaisuuksia, joista ensimmäinen on 26.10. Tervajoella, Yhyres ry:n tiloissa (Loukontie 6)  kello 10-15.
Digi-Botnia-hanke on saanut tukea Pohjanmaan ELY-keskukselta ja sen toteuttaa Vaasan yliopiston alainen innovaatiotutkimusyksikkö SC-Research.

Lisää tietoa hankkeesta ja infotilaisuuksista löytyy Vaasan yliopiston kotisivuilta.

teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen