Ekologisella surffivahalla ja alastomalla hunajalla maailmaa valloittamaan

Ekologisella surffivahalla ja alastomalla hunajalla maailmaa valloittamaan

Sugar Daddies hyödyntää maaseudun mielikuvia markkinoinnissaan

Isostakyröstä ponnistetaan nyt maailmalle ruisviskin lisäksi mehiläisvahasta tehdyllä surffivahalla ja mahdollisimman kevyesti käsitellyllä hunajalla. Idea sai alkunsa Merenkurkun marraskuisissa aalloissa, kun lainelautailua harrastavat kaverukset pohtivat, mistä saisi ekologista surffivahaa. Yleensä surffivahat ovat öljypitoisia tuotteita, joten miehet päättivät hyödyntää kotimaisia raaka-aineita eli pihkaa ja mehiläisvahaa ja tehdä vahaa itse. Vahan tuottamiseen hankitut mehiläiset kuitenkin tuottivat hunajaa niin paljon, että sitä haluttiin hyödyntää. Näin syntyi Sugar Daddies co Oy, jonka takana ovat Jussi Peltoniemi, Juho Wiberg, Ville Rinta ja Eero Lähdesmäki.

Koska hunajamarkkinoilla on kova kilpailu, on Sugar Daddies lähtenyt liikkeelle brändäämisestä ja niin kutsutusta paikkaseksikkyydestä. Imagoa rakennetaan maaseudun mielikuvia ja tarinoita hyödyntäen, keskiössä on visuaalisuus. Sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram ja Facebook ovat avainasemassa markkinoinnissa sekä näissä kanavissa olevien vaikuttajien hyödyntäminen.

– Olemme saaneet brändillämme jopa uusia hunajankuluttajia 25–35-vuotiaista, eli olemme onnistuneet luomaan uutta markkinaa, kertoo Peltoniemi.

Sugar Daddiesin hunaja on lasipurkeissa ja sitä markkinoidaan nimellä naked. Se viittaa mahdollisimman vähän käsiteltyyn hunajaan, jossa on mukana runsaasti siitepölyä ja se saa kiteytyä vapaasti purkissa. Eri alueiden hunajaa ei myöskään sekoitella keskenään.

– Yleensä isot yritykset ostavat tuottajilta hunajaa ja sekoittavat sitä keskenään saadakseen tasalaatuisen tuotteen ja pakkaavat sen valkoisiin purkkeihin. Erottuvuutta haetaan pakkauksella ja alkuperäisyydellä, onhan prosessoimaton ruoka nyt trendi, Peltoniemi kertoo.

Tarinoissa isät nojaavat neljään isokyröläiseen kylään, joissa yrityksellä on mehiläispesiä. Hunajassa maistuvat Naarajoen metsät, Palonkylän pellot, Homeskorven nevat ja Jaurinnevan suoalueet. Jokaisesta kylästä saadaan siis omanmakuista hunajaa.

– Näihin kyliin on myös kylvetty mehiläisille sopivaa kasvillisuutta ja kokeillaan uusiakin kasveja, kuten vesimelonia.

Yrityksille on kehitetty kesäpesä-paketteja. Yritykset voivat ostaa oman mehiläispesän, josta saa 10 kiloa hunajaa purkeissa ja  joihin räätälöidään etiketit niiden omalla logolla ja tarinalla.

– Näitä on mennyt muun muassa Helsinkiin ravintoloihin ja Klaus K -hotellin aamupalapöytään. Suunnitelmissa on tehdä yhteistyötä esimerkiksi Iittalan ulkomailla sijaitsevien tehtaanmyymälöiden kanssa.

Mehiläistenhoitoa on opeteltu yritysten ja erehdysten kautta, Peltoniemen mukaan joka vuosi tulee uutta tietoa. Ulkomaan markkinoille menoa piti viime vuonna jarrutella, sillä noin 200 mehiläispesän hoitaminen vaati aikansa. Hunaja saatiin kuitenkin Keskon kautta kotimaan markkinoille. Seuraava askel on luomuhunajaan siirtyminen.

– Luomu on iso markkinavaltti ulkomailla. Olemme päässeet Vaasan yliopiston brändijohtamisen kurssille tekemään yhteistyötä, siellä meille esimerkiksi mietitään parannuksia purkin muotoon ja etikettiin.

Tuotantoa saadaan kesällä vauhditettua, sillä yritys on investoinut maaseuturahaston tuella linko- ja pakkauslinjastoon. Tuki pakkauslinjastoon tuli Leader Yhyres ry:ltä ja Pohjanmaan ELY-keskus myönsi tukea hunajalinkoomoon sekä myös noin sadan mehiläispesän tuotantoon tarvittavaan kalustoon.

– Tuki helpotti omalta osaltaan ottamaan riskiä ja investointien avulla on saatu vapautettua aikaa yrityksen ja mehiläisten hoitamiseen, Peltoniemi toteaa.

teksti: Kirsi Tikkanen
kuvat: Sugar Daddies co