Hanke- ja yritystuilla on saavutettu hyviä tuloksia Länsi-Suomessa

Hanke- ja yritystuilla on saavutettu hyviä tuloksia Länsi-Suomessa

Länsi-Suomen ELY-keskusten maaseudun kehittämissuunnitelmat on arvioitu. Työ on tehty arvioimalla ELY-keskusten tällä ohjelmakaudella rahoittamia yritys- ja hanketukia.

Väliarviointi vahvisti yritystutkija Matias Smedsille ja kehittämispäällikkö Petri Svanbäckille, että oikealla tiellä ollaan.

Hanketoimijoille suunnatun kyselyn mukaan hankkeissa on onnistuneesti lisätty kohderyhmän osaamista, tuotettu kohderyhmälle hyödyllistä materiaalia ja parannettu toteuttajaorganisaation osaamista. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä. Sen sijaan hanketoiminnan suorat vaikutukset uuden yritystoiminnan syntymiselle, uusiin työpaikkoihin tai investointeihin ovat vähäiset.

– Ulkopuolisen tahon tekemä arviointi vahvistivat meidän omaa käsitystä siitä, millaisia tuloksia hankkeilla saadaan. Arvioinnissa oli mukana viisi eri ELY-keskusta ja meillä jokaisella on omat painopisteemme, mutta tulosten suhteen saatiin hyvin samanlaiset arvioinnit, kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck toteaa.

Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen ja uudet tuotteet tai palvelut. Sen sijaan ympäristönsuojelun edistymiseen, kansainvälistymisvalmiuksiin tai yrityksen toiminnan suuntaamiseen vaikutukset ovat vähäiset. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutusten arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina ja kannattavampana toimintana.

–  Yritystuilla on ollut vaikutusta myös yritysten uudistumiseen, työllistämiseen sekä liikevaihdon kasvuun. Selvitys vahvisti uskoa siihen, mitä nyt tehdään, yritystutkija Matias Smeds toteaa.

Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjelman toteuttamisessa painottuvat elintarvike- ja juomasektori ja vapaa-aikaan, matkailuun sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön investoiminen. Myös tiedonvälityshankkeisiin on panostettu. Arviointi piti strategiaa laajana, koska alue käsittää kaksi maakuntaa, joilla on omat painotuksensa.

–  Maakuntien yhteistyötä sen sijaan pidettiin vähäisenä. Olemme toki itsekin huomanneet esimerkiksi verkostoitumispäiviä järjestettäessä, että hanketoimijat ovat kaivanneet yhteistyötä yli maakuntarajojen. Tähän panostetaan myös jatkossa samoin kuin kehittämissuunnitelman yhteisiin painopisteisiin, Svanbäck lisää.

Arvioinnissa todettiin, että suuremman riskin hyväksyminen kehittämis- ja yrityshankkeissa voisi tuoda suurempaa vaikuttavuutta ja uudistavuutta. Smedsin mukaan yrityksen perustamis- ja kokeilutuki tarjoavat jo hyviä välineitä uudenlaisen yritystoiminnan synnyttämiselle.

–  Rahoitimme alkuvaiheissa viskitislaamo Kyrö Distilleryä ja se on hyvä esimerkki siitä, mitä riskin ottaminen voi synnyttää. Yrityksillä täytyy olla kuitenkin realistiset mahdollisuudet ja edellytykset kunnossa ennen kuin voidaan lähteä kokeilemaan uutta.

Lisäksi arviointi vahvisti näkemystä alueellisten kehittämissuunnitelmien tarpeellisuudesta.

–  Länsi-Suomi on hyvällä tavalla yhdessä erilainen. Saman suuruisilla kehyksillä toimivat alueet operoivat omilla tavoillaan ja linjauksillaan. Yhteistyötä tehdään ja alueiden välisiä hankkeita toteutetaan. Tämä vahvistaa ajatusta, että alueellista maaseudun visiointia, yhdessä linjattavan tahtotilan määrittämistä kannattaa tehdä jatkossakin – nimenomaan aluetasolla, toteaa arvioitsija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väliarvioinnin teettivät yhteistyönä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Arviointia varten tehtiin kyselyitä tuen saajille sekä haastateltiin maaseudun toimijoita. Lähtöaineisto koostui 322 rahoitetusta kehittämishankkeesta ja 863 rahoitetusta yritystuesta. Kyselyt tavoittivat lähes joka toisen kehittämishankkeen ja kolmasosan tuetuista yritystuista.  Arvioinnin toteutti Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä TK-Eval.

Väliarviointiin voit tutustua täällä: http://www.doria.fi/handle/10024/168447