Hyvä metsänhoito on ilmastoteko

Hyvä metsänhoito on ilmastoteko

”Kotimetsä on metsäpalsta, jolla on joku merkitys meille.
Se voi olla ihan oma metsä, sukulaisen omistama tai lähellä sijaitseva metsäkuvio. Hanke pyrkii viestimään metsänomistajille sekä lapsille ja nuorille, että hyvä metsänhoito on ilmastoteko.”

Kotimetsä-hankkeella lisätään lasten ja nuorten sekä metsänomistajien tietoisuutta metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kertoa käytännön toimenpiteistä, joita metsänomistajat voivat tehdä ilmaston hyväksi. Lisäksi pyritään lisäämään lasten ja nuorten kiinnostusta ja positiivista asennetta metsien hoitoa kohtaan ja näin vähentämään mahdollista ilmastoahdistusta.

Suomalaiselle metsätaloudelle ainutlaatuista on perhemetsätalous. Lähes puolet metsänomistajista on eläkeläisiä ja usein nuoremmat eivät ole kovin kiinnostuneita metsänomistajuudesta. Uutiset erilaisista äärimmäisistä luonnonilmiöistä ja -katastrofeista voivat aiheuttaa etenkin lapsissa ja nuorissa ilmastoahdistusta. Nykyiset ja tulevat metsänomistajat voivat kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa mm. hiilensidontaan ja tätä kautta ehkäistä ilmastonmuutosta. Hyvä metsänhoito on myös ilmastoteko!

Kotimetsä -hankkeessa on menty konkreettisesti metsään, ja tutustutettu lapsia ja nuoria metsien hoitoon ja sen merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Raumankarin koululaiset viettivät metsäpäivää Kannuksessa Pirttijärven luontopolulla. Päivä toteutettiin yhteistyössä Väli-Kannuksen metsästysseuran kanssa. Päivän aikana ehdittiin kiertää koko luontopolku, paistaa makkaraa ja vaahtokarkkeja, ripustaa linnunpönttöjä, kuunnella alan ammattilaisten näkemyksiä metsän- ja riistanhoidosta sekä tutustua metsätyömaahan.

Linnunpönttöjen ripustusta Pirttijärven luontopolulla

Kotimetsä-hanke toteutti yhdessä Askeleita hyvinvointiin ja Polku maaseudulle -hankkeiden kanssa pienille lapsille sopivan luontopolun Lehtorannan puulajipuistoon. Puistoon on rakennettu reitti siten, että samalla voi tutustua Neiti Ampparin mukana seitsemään lapsillekin tuttuun puulajiin. Retkellä kannattaa olla mukana älylaite, jossa on QR-koodinlukija. Jokaisella rastipisteellä on hauska pieni videonpätkä, jossa Amppari kertoo muutaman tiedon kyseisestä puulajista. Pääportin läheisyydessä olevalla infotaululla on tarkempia ohjeita reitistä.Lehtorantaan on rakennettu myös uusi laavu, jossa on hyvä syödä retkieväitä. Omenapuiden läheisyyteen on tuotu kolme mehiläistaloa, tämä kannattaa ottaa huomioon alueella liikkuessa!

Kaikenikäiset lähemmäs metsää
Kotimetsä-hankkeella lisätään lasten ja nuorten sekä metsänomistajien tietoisuutta metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kertoa käytännön toimenpiteistä, joita metsänomistajat voivat tehdä ilmaston hyväksi. Lisäksi pyritään lisäämään lasten ja nuorten kiinnostusta ja positiivista asennetta metsien hoitoa kohtaan ja näin vähentämään mahdollista ilmastoahdistusta.Kotimetsä tutustuttaa kaikenikäisiä metsään ja sen mahdollisuuksiin. Viisi kälviäläistä yläkoululaista kokoontui  huhtikuun lopulla Kälviän 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuire Matilaisen johdolla Vuolteen pohjakallioille yläkoululaisten eräkerhoon. Joka toinen viikko kokoontuvassa kerho on opeteltu luonnossa liikkumiseen ja siellä selviytymiseen liittyviä taitoja.  

Paikka on kaikille ennalta tuttu, ja hetkessä huomaa, että tytöt eivät ole ensimmäistä kertaa metsätaitoja opettelemassa. Parin tunnin eräkerhon aikana tytöt tekevät sytykkeitä, sytyttävät nuotion ja etsivät sopivan puunkappaleen makkaratikun tekoa varten. Makkaratikkuun ruuvataan reikä metalliosaa varten, ja keskivertoa laadukkaampi makkaratikku on valmis. Sen jälkeen tytöt valmistavat tortilloja nuotiolla ja paistavat jälkiruuaksi munkkeja retkikeittimellä.  
Tällä porukalla olemme retkeilleet jo niin paljon, ettei minua enää tarvita perusasioissa auttamaan. Autokyytiä tytöt toki edelleen tarvitsevat, Matilainen nauraa.

Lasten ja nuorten tietoisuutta metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa halutaan lisätä


Jatkuva kasvatus tuo vaihtoehtoja metsänhoitoon
Kotimetsä-hankkeessa on järjestetty mm. Jatkuvan kasvatuksen metsänomistajailtoja, joissa on tutustuttu jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein. 
 
Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Jatkuvan kasvatuksen metsä on aina puustoinen ja siinä tähdätään puuston rakenteelliseen vaihteluun. Avohakkuu tai viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseenJatkuva kasvatus on melko uusi menetelmä perinteiseen metsänkasvatukseen verrattuna.  

Jatkuva kasvatus on taloudellisesti kannattavaa, mutta sen lisäksi se säilyttää metsän virkistys– ja luontoarvoja sekä turvaa hiilivarastoja. “ 

Kotimetsä-hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten sekä metsänomistajien tietoisuutta metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kertoa käytännön toimenpiteistä, joita metsänomistajat voivat tehdä ilmaston hyväksi. Lisäksi pyritään lisäämään lasten ja nuorten kiinnostusta ja positiivista asennetta metsien hoitoa kohtaan ja näin vähentämään mahdollista ilmastoahdistusta. 

Hankkeen hakijana toimii Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry ja osatoteuttajana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Hanke toimii Mhy Keskipohjan alueella Keski-Pohjanmaalla sekä Himangalla Pohjois-Pohjanmaalla. Toteutusaika on 1.5.2020-31.3.2022

Teksti: Anu Kauppila, Lyhde III -tiedonvälityshanke