Kasvihuoneala tarvitsee kuluttajien ja tuottajien kohtaamista

Kasvihuoneala tarvitsee kuluttajien ja tuottajien kohtaamista

Perustelu: ”Hankkeen tarkoituksena on parantaa kasvihuonetuottajien ja alan tutkijoiden yhteistyötä. Hankkeen vetäjä Irene Vännisellä on ilmiömäinen kyky kansantajuisella tavalla yhdistää käytäntöä ja tutkijamaailmaa. Hankkeessa on luotu kansallinen ja kansainvälinen verkosto tutkijoiden, yliopistojen, korkeakoulujen, tuottajaorganisaatioiden ja yksittäisten viljelijöiden välille. Pohjanmaan ELY-keskus.”

Innoväxthus-hanke kilpailee sarjassa Verkostojen rakentaja.

Innoväxthus selvitti, miten ala pysyy kilpailukykyisenä

ÖSP:n (Österbottens svenska  producentförbund) Innoväxthus-hankkeen tavoitteena on Närpiön ja koko Pohjanmaan kasvihuonekeskittymän aseman säilyttäminen ja vahvistaminen. Avainsanana on ollut verkostoituminen ja sen selvittäminen, keitä tarvitaan, kun asioita halutaan viedä eteenpäin.

– Alueella oli tarve innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Piti lähteä rakentamaan yhteistyötä ja ottaa selvää, löytyykö yhteinen näkemys kehittämisen tarpeista, kertaa hanketta vetävä Irene Vänninen.

Moni yksittäinen tuottaja on saattanut matkan varrella odottaa konkreettisempia tuloksia, mutta nyt tarkastelun alla on ollut laajempi kokonaisuus. Hanke keskittyi koko ketjuun, eli tutkimukseen, markkinoihin, asiakkaisiin, pakkaamoihin ja tuottajiin.

– Tarkoitus on ollut määritellä kasvihuoneklusterin ongelmia. Aloitin järjestämällä työpajoja, joissa kysyin tuottajilta suoraan, että mikä risoo ja aiheuttaa ongelmia, muistelee Vänninen.

Tuloksena syntyi neljä kehittämispolkua. Ne ovat ketjun kommunikointi ja asiakaslähtöisyys, laatu, uudet kasvit ja tuotteet sekä strateginen ajattelu, joka tarkoittaa esimerkiksi brändin johtamista ja tulevaisuuden ennustamista.

Yksi konkreettinen oivallus oli, ettei hankeraportti ole aina se toimivin keino tuoda esille toimintaa ja tuloksia, etenkään, jos hankkeen osallistujat ilmoittavat, etteivät ole lukumiehiä. Raportin sijaan polkaistiin käyntiin revyy, kun ongelmien määrittely oli loppusuoralla.

– Revyy kristallisoi asioita. Silloin syntyi yhteinen näkemys kasvihuonevaltakunnan suurimmasta haasteesta. Haasteena on saada tuottajien sijaan kuluttajien tarpeet ja maailmanlaajuiset trendit ohjaamaan tuotantoa, Vänninen tiivistää.

Asiakasnäkökulman lisäksi myös laatu on puhututtanut. Hankkeen aikana on pohdittu yhdessä kysymyksiä laatuun liittyen, on mietitty, miten laatua mitataan, mistä se syntyy, riittääkö siihen pelkkä lajike. Se, mikä on viljelijöille tuottoisa ja tehokas viljeltävä esimerkiksi kooltaan, ei aina ole kuluttajien mieleinen. Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin ja Vaasan yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi kysyntälähtöisyyden ja markkinoinnin osalta.

– Tomaatin ja kurkun ylituotannon kanssa taistellaan. Pienet yritykset eivät pysy suurtuotannon mukana, niiden pitäisi pystyä kokeilemaan uusia kasvia ja tuotteita.

Kuluttajalähtöinen tuotanto on ihanteena, jota kohti alan pitäisi mennä. Suomen markkinoilla on kuitenkin erityinen rakenne, joka asettaa haasteensa kuluttajalähtöisyydelle, Vänninen selittää.

Hankkeen aikana on luotu innovaatioverkosto alueelle ja tarkoituksena on, että nyt määritellyt ja osittain aloitetut kehittämispolut johtavat hankkeisiin, joissa ongelmia ratkotaan.

– Suuret laivat kääntyvät hitaasti, mutta nyt verkostossa ovat mukana muun muassa Vaasan yliopisto, Hanken, ruotsalaisia, kanadalaisia ja hollantilaisia yhteistyökumppaneita, EIP-Agri-innovaatioryhmä, Novia-ammattikorkeakoulu ja HAMK sekä Itä-Suomen yliopisto. Hanke rakentaa ennen kaikkea tulevaisuutta, Vänninen muistuttaa.