Katsaus maaseudun monipuoliseen hankemaailmaan

Katsaus maaseudun monipuoliseen hankemaailmaan

Pohjanmaan ELY-keskuksen hankeryhmä vieraili muutamassa hanke- tai yritystukea saaneessa kohteessa elokuussa. Tämäkin hankeretki osoitti, miten monipuolista yritys- ja hanketoimintaa lähiseudun maaseudulle mahtuu ja miten tärkeä merkitys maaseuturahaston tuilla on yhdistyksille ja yrityksille ollut.

Malax köttrökeri on investoinut kahteen otteeseen Pohjanmaan ELY-keskuksen tuen avulla. Yritys on toiminut vuodesta 1982, uusi toimitila Maalahteen rakennettiin muutama vuosi sitten. Yritys savustaa esimerkiksi Snellmannilta ja Atrialta hankkimaansa lihaa, mutta myös yksityisasiakkailla on mahdollisuus tuoda omaa lihaa savustettavaksi. Siksi yritys toimii kahdessa eri osassa, jotta voidaan käsitellä tarkastettua ja yksityisten ei-tarkastettua lihaa.

Yrityksen sydän on iso, jopa 1000 kiloa lihaa nielevä sisäänmuurattu savu-uuni, Yrityksen omistaja Emilia Vikman raottaa luukkua ja kertoo uunin vastaavan vanhoissa tiloissa ollutta.

– Koska savustus tapahtuu kuten ennen, saadaan tuotteisiin aito savun maku. Savustamme kerran viikossa, ja savustus kestää kaksi päivää. Suosituin tuote on valmiiksi viipaloitu kinkku, mutta kalkkunallekin on kysyntää, jos sitä vaan saataisiin enemmän, Vikman toteaa.

Tuotteita myydään Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan myymälöissä sekä savustamon omassa putiikissa. Yritys työllistää kaksi henkilöä ja konsulentin, mutta Vikmanin mietteissä on palkata joku hoitamaan siivousta. Näin hänellä jäisi enemmän aikaa hoitaa markkinointia ja yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Toimitilan rakentamisen lisäksi tukea on saatu suolaus- ja pakkauskoneeseen. Wikman toteaa, että kaikki vaatii aikaa, kun jotain ryhtyy tekemään, kun häneltä kysytään yritystuen hakemisen vaativuudesta.

– Mutta ilman tukia nämä investoinnit eivät olisi olleet mahdollisia.

Pienen matkan päässä lihasavustamolta sijaitsee yksi Maalahden ja koko ruotsinkielisen Pohjanmaan kuuluisimmista tapahtumapaikoista, Åminne folkpark. Alueen tanssipaviljonki on kunnostettu mittavassa hankkeessa upouudeksi kulttuurikeskukseksi, jossa on tarkoitus järjestää paljon muutakin kuin pelkkiä tansseja.

– Alueella on selkeä tarve näin isoille kokous- ja juhlapaikoille. Tänne mahtuu 800 – 2000 ihmistä. Remontin myötä järjestelyt ovat helpottuneet, kun meillä on tilat niin henkilökunnalle kuin esiintyjille ja toimiva lavatekniikka, Åminne Folkpark -yhdistyksen Jonas Rönnqvist kertoo.

Åminnen huvikeskus tekee yhteistyötä muun muassa lähellä olevan Merenkurkun venemuseon, lomakylän ja kalasataman kanssa.

– Tarkoitus on yhdessä houkutella matkailijoita Maalahteen, joten tällä remontilla on merkitystä koko alueelle, Rönnqvist muistuttaa.

Närpiön kuuluisiin tomaatteihin tutustuttiin Börje Ivarsin tilalla. Hänellä on 4 hehtaaria kasvihuoneita, joista reilu neljännesosassa on LED-valoja. Niihin on saatu investointitukea. LED-lamppuja käyttämällä säästyy energiaa, ne ovat kestäviä ja tomaattien määrää neliöllä voidaan lisätä. Ivarsin kasvihuoneilla otetaan muutoinkin ympäristö huomioon, siellä on käytössä biologinen torjunta tuholaisia vastaan ja tomaatin taimet ja leikkuujäte kompostoidaan. Vesi hankitaan yhdessä muutaman muun viljelijän kanssa perustetun vesiyhtiön avulla ja lämmitys hoituu hakkeella. Kasvihuone työllistää 32 henkilöä, joista suurin osa on maahanmuuttajia.

– Elämme eräänlaisessa symbioosissa heidän kanssaan. Heidän mukanaan tulee usein perheitä ja kyliin saadaan asukkaita, kouluihin oppilaita ja vanhoille taloille ostajia.

Ivars uskoo kuluttajien valitsevan tomaatit ennen kaikkea maun, ei vain hinnan perusteella. Silloin täytyy seurata trendejä ja sopeutua muutoksiin. Tilan erikoisuus on dunne-tomaatti, jota ei muualla Suomessa viljellä.

– Uskon, etten itse enää lisää kasvihuoneiden määrää, mutta tyttäreni ja hänen poikaystävänsä opiskelevat puutarhamestareiksi. Joten annan aloitteen heille.

Lopuksi nautittiin kulttuurista Närpiön kotiseutuyhdistyksen Öjskogin-kotiseutualueella. Siellä on kokoelmaltaan Suomen suurin apteekkimuseo ja museorakennuksissa voi tutustua Bengtsin perheen historiaan. Kesäteatterin erikoisuuksiin kuuluu ELY:n rahoittama pyörivä katsomo ja Närpiön murteella esitetyt näytelmät. Ruumiinkulttuuria edustaa Vargbergetin vapaa-ajankeskus, jonne on rakennettu upouusi ampumahiihtostadion. Ampumaratojen tekniikka on automatisoitu ja ainoa laatuaan, siitä ovat hankkeen puuhamiehet Stig-Erik Ingves ja Mattias Rönn erityisen innoissaan. Eikä suotta, tekniikka on pidemmälle automatisoitua kuin esimerkiksi maailmancupin kisoissa käytetty. Patenttia tekniikan kehittäjä tai hakkeen puuhamiehet eivät kuitenkaan ole ajatelleet hakea, mutta saattavat antaa  sen kansainvälisen ampumahiihtoliiton käyttöön. Vargbergetin kaltaista harjoituspaikkaa ei ole Seinäjoki-Vaasa-Pori-akselilla, joten alue lyhentää harrastajien treenimatkoja ja tuo käyttäjiä myös muualta. Tukea on saatu maaseuturahastosta Leader-ryhmä Aktion Österbottenin kiintiöstä.

teksti ja kuvat: Kirsi Tikkanen