Maaseudun monet kasvot

Maaseudun monet kasvot

Maaseudulla on kahdet kasvot, näin todetaan Pohjanmaan YLE:n tekemässä kuvareportaasissa (1.8.), jossa näkökulma jää kovin kapeaksi ja mustavalkoiseksi. Reportaasi kysyy, miten romanttiset mielikuvat ja todellisuus kohtaavat. Kysymyksen asettelu itsessään viittaa vastaukseen, harvoin romanttiset mielikuvat vastaavat todellisuutta. Meillä maaseutukehittäjillä näkemys maaseudusta ja sen tulevaisuudesta ei perustu mielikuviin, vaan siihen työhön, jota päivittäin teemme yhdessä maaseudun asukkaiden, yhdistysten, yritysten, erilaisten organisaatioiden sekä päättäjien kanssa. Toimittaja vihjaa, että päättäjillä on kova työ muuttaa korulauseet todellisuudeksi. Maaseudun kehittäminen ei kuitenkaan ole yksipuolisesti ylhäältä alas -toimintaa, vaan esimerkiksi Leader-toiminnan kantavana ajatuksena on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyöhön. Leader-ryhmät, kuten Rannikko-Pohjanmaan Aktion Österbotten, Kyrönmaan Yhyres ry ja Keski-Pohjanmaalla toimiva Pirityiset ry kehittävät alueen elinvoimaisuutta asukkailta kumpuavien ideoiden ja tarpeiden pohjalta.

Pohjanmaan Leader-ryhmien maaseutu pitää sisällään maaseutuluokituksen mukaan niin ydinmaaseutua, kaupunginläheistä maaseutua kuin harvaan asuttua maaseutua. Maaseudulla on monet kasvot, meille kehittäjille niistä näyttäytyvät hankkeiden ja yritystukien kautta tulevaisuuteen uskovat, yritteliäät ja yhteisölliset kasvot. Leader-ryhmät ja Pohjanmaan ELY-keskus rahoittavat yleishyödyllisten yhdistysten ja yhteisöjen hankkeita ja osa niiden yksityisrahoituksesta hoidetaan talkootyöllä. Yhdessä tekeminen ei ole siis kadonnut mihinkään.

Viime vuonna yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin myönnettiin yli 4 miljoonaa euroa ja niitä toteutettiin lähes 60 kappaletta. Kehittämishankkeisiin lukeutuvat esimerkiksi harraste- ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja perustaminen. Niitä on Pohjanmaalla vuodesta 2014 rahoitettu Leader-rahoituksella yli sata ja panostus niihin on yli 3 miljoonaa euroa. Leader-rahoitetut hankkeet ovat myös kustannustehokkaita, sillä asukkaat antavat oman työpanoksensa yhteiseen hyvään. Rahoituksella syntyneet liikunta- ja harrastuspaikat ovat yleensä kaikkien asukkaiden käytössä.

 

Vähäkyrö-Seuran toiminta on aktiivista, puheenjohtaja Reino Paloniemi on ollut mukana monessa Leader-hankkeessa kehittämässä seuran ja koko alueen toimintaa.

 

Närpiön Susivuorelle rakennettiin talkoovoimin ampumahiihtostadion, jotta nuorten harrastajien ei tarvitsisi matkustaa kymmeniä kilometrejä treeneihin ja että nuorten liikkumista saataisiin lisättyä.

 

Åminnen huvikeskuksessa on tehty tuhansia talkootunteja, jotta vanha tanssipaviljonki on saatu Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Aktion Österbottenin tuella kunnostettua monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.

 

Kuka uskaltaa yrittää, kysyy kuvareppari. Jos tilastoja katsoo, niin uskallusta riittää. Viime vuonna Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen Leader-ryhmät myönsivät 80 yritystukea ja rahoitusta niihin yli 5 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston tukemien yritysten joukossa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla kaikilla on sama tavoite, luoda työtä ja hyvinvointia omalle alueelleen. Joukossa on Euroopan markkinajohtajia, vauhdilla kasvavia maailmanvalloittajia, paikallisuutta menestyksekkäästi brändissään hyödyntäviä toimijoita. Lisäksi moni yritys tuo hyötyä myös alueen muille yrittäjille ja viljelijöille ostamalla heiltä palveluita tai raaka-aineita. Maatilojen määrä on laskenut, mutta tilakoot ovat kasvaneet. Rohkeita nuoria maatalousyrittäjiä riittää yhä. Viime vuonna nuorten viljelijöiden tukea saaneiden määrä Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella kaksinkertaistui.

Isokyröläinen Sugar Daddies co hyödyntää brändissään paikallisuutta ja maaseudun mielikuvia positiivisella ja houkuttavalla tavalla.

 

Vöyriläisellä Brorsin sikatilalla uskotaan tulevaisuuteen. Nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä kaksinkertaistui viime vuonna Pohjanmaalla.

 

Digitalisaatio ja etätyö tuovat mahdollisuuksia maaseudulle. Heidi Henrell muutti Tampereelta Pohjanmaalle ja perusti Sporttirakki-nimisen sivuston koiraharrastajia palvelemaan.

Ylen Pohjanmaan päällikkö Hannele Haanpää-Holappa kertoo Maaseudun tulevaisuudessa (2.8.2019), että tämä kuvajuttu on ainoastaan yksi näkökulma maaseudun elämästä. Siinä on tietoisesti katsottu maaseutua sen karumman, autioituvan maaseudun näkökulmasta, tehty ne jäljet näkyväksi. Minä toivoisin, että entistä useammin toimittajat katsoisivat maaseutua meidän maaseutukehittäjien näkökulmasta käsin. Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua, sen kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin.

Kirsi Tikkanen
viestintäsuunnittelija, Lyhde III -hanke