Moni yritys hyödyntää maaseutua markkinoinnissaan

Moni yritys hyödyntää maaseutua markkinoinnissaan

Paikkaseksikkäiden yritysten
maaseutu on aito ja positiivinen

Sugar Daddiesin Eero Lähdesmäki kertoo yrityksen nostavan esille maaseutua markkinoinnissaan. Niklas Lundström on tutkinut, miten maaseutu näyttäytyy paikallisuutta korostavien yritysten kautta.

Suomalaiset yritykset ovat alkaneet tuoda markkinoinnissaan tuotteidensa ohella esille entistä ehompaa maaseutua. Ylipaikallisten ilmiöiden sijaan keskiöön nousee paikallisuus ja tuotteiden lisäksi myös paikkoja mainostetaan.
– Maaseutu on kurjaa ja tyhjenevää takapajulaa, kun lukee esimerkiksi Helsingin Sanomia. Huomasin, että yritykset tuovat maaseutua esiin ihan eri tavalla, kertoo Vaasan yliopiston aluetieteen tutkijatohtori Niklas Lundström.

Ilmiön taustalla on neolokalismi, jota ovat alkaneet toteuttaa pienpanimot leikitellessään pienuudella, paikallisuudella ja tuomalla esiin käsityöläisyyttä ja lyhyitä tarinoita.
– Autenttisuutta korostetaan. Vaikka globaalissa ympäristössä on ajateltu ettei paikallisuus kiinnosta, halutaan päinvastoin kiinnittyä johonkin. Kulutusvalintojen kautta on helppo kiinnittyä paikkaan, Lundström selittää.

Y-sukupolvi etsii juuriaan

Neolokalismi nähdään vastavoimana suuyritysten harmaalle massalle, sille, että esimerkiksi ketjuravintolat tarjoavat samanlaista tuotetta ja visuaalista ilmettä paikkakunnasta, maasta ja maanosasta riippumatta. Lundström huomasi, että Suomessa ilmiö ulottui laajemmalle kuin vain pienpanimoihin, sitä käytettiin niin designin, kosmetiikan kuin elintarvikkeiden, alkoholin ja vaatteiden markkinoinnissa. Syntyi käsite paikkaseksikkyyys.
– Paikkaseksikkyyden voidaan ajatella olevan muokattu versio neolokalismista. Paikkaseksikkyys muodostuu visuaalisuudesta, sukupolvikokemuksesta ja uusista maaseutumielikuvista. Siinä ei korosteta vain perinteitä, vaan luodaan paikoille ja maaseudulle uusia merkityksiä.

Sukupolvikokemuksella Lundström viittaa Y-sukupolveen, joka on syntynyt vuosina 1980–1995. Monella heistä ei ole enää kokemusta maaseudulla asumisesta ja siksi maaseutukuva on auki ja he etsivät juuriaan. Tätä aukkoa paikkaseksikkäät yritykset täyttävät.
– Negatiivisesta tulee positiivista, kun osataan nauraa itsellekin. Paikkaseksikkäiden yritysten kautta maaseudusta voi tulla positiivinen ja kiinnostava paikka. Myös kunnat voisivat ottaa tästä oppia. Sen sijaan, että markkinoidaan kuntaa kansainväliseksi, mitä kaikki muutkin ovat, voisi käyttää paikkoja, joita ei voi kopioida.

Tarinoilla ja aitoudella esiin

Isokyröläinen ekologisen surffivahan ja hunajatuotteiden valmistaja Sugar Daddies on yksi paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan hyödyntävistä yrityksistä. Yritykset voivat korostaa maaseutua abstraktitasolla yleisesti tai kuntaa, kylää tai esimerkiksi yksittäistä taloa korostamalla. Sugar Daddiesin hunaja voidaan paikantaa pesiin, jotka sijaitsevat neljässä eri kylässä, samoin tuodaan esille Isoakyröä.
– Vanhaa pohjalaistaloa meillä ei vielä ole, mutta sekin on suunnitelmissa. Lähdesmäki huomauttaa.

Lähdesmäki kertoo, että ulkomailla riittää valtiksi usein suomalainen puhtaus. Kotimaan vähittäiskaupan valikoimiin päästäkseen on tarvittu tarinaa ja alueen korostamista, myyntiartikkelin sijaan pääpaino on tarinassa ja kasvoissa tuotteiden takana.

Monta mahdollisuutta digitalisointiin

Lundström ja Lähdesmäki puhuivat Digitaaliset ratkaisut matkailu- ja kulttuurialalla -seminaarissa, jonka Aktion Österbottenin Innospiration Österbotten -hanke järjesti Vaasassa. 

Sugar Daddies käyttää markkinoinnissaan pääasiassa sosiaalista mediaa. Yksinkertaisimmillaan markkinointiin tarvitaan kännykkäkamera ja videoita tehdessä kuvanvakain ja mikrofoni. Kulör-hanke esitteli, miten yksinkertaista digitalisointi voi olla. Hanke on kerännyt aineetonta kulttuurihistoriaa talteen teksteiksi ja tallentanut tiedot pdf-muotoon netissä jakamista varten. Närpiön kotiseutumuseo on hyödyntänyt 360 asteen kuvia virtuaalisen museokokemuksen luomisessa sekä gamificationia eli pelien ja leikkien rakentamista kävijöiden osallistamiseksi. PaikuGL-hankkeen kautta on luotu Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kulttuuriperinteestä mielenkiintoisia kulttuurireittejä, joita voidaan hyödyntää myös yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten toiminnassa. Myös geokätköily on yksi digitaalinen keino, jota voi hyödyntää esimerkiksi matkailukohteiden markkinoinnissa.

Mobiilisovelluksista käytiin keskustelua. Sovellusten etuna on se, että ne pystyvät käyttämään hyödyksi älypuhelimen tekniikkaa. Tieto löytyy helposti sovelluksista, esimerkiksi Facebook on jo menettämässä merkitystään, koska siellä julkaistu uutinen tavoittaa vain noin 15 prosenttia käyttäjistä. Omaa sovellusta ei kuitenkaan kannata lähteä toteuttamaan silloin, jos sama tieto saatavilla yrityksen tai yhdistyksen kotisivuilla eikä sovellus tuo mitään uutta. On myös tärkeää miettiä, kenelle tehdään ja miksi, eli ottaa selvää, mitä asiakkaat haluavat.

Teksti ja kuvat: Kirsi Tikkanen