Uusi Kraatari avaa näkymät kauas kotiseutuhistoriaan

Uusi Kraatari avaa näkymät kauas kotiseutuhistoriaan

Perustelut: Kaustislaista kotiseututyötä vaivasi pitkään sopivien tilojen puute. Wirkkalan taiteilija- ja käsityöläissuvulle kuulunut suojeltu rakennus, 150-vuotias Kraatarin talo taas oli autioitunut ja huonokuntoinen. Virkkalan perinneseuran hankkeessa kulttuurihistoriallisesti arvokas Kraatarin talo siirrettiin uudelle tontille, ja kunnostettiin perinteisin menetelmin kaustislaisen kotiseututyön ja käsityöperinteen tyyssijaksi kesällä 2017. Projektissa toteutettiin yhteisöllistä toimintaa talkootyön ja yhdistysten välisen yhteistyön muodossa. Uusi Kraatari on läpileikkaus kaustislaisen käsityöperheen elämästä. Se toimii kraatarimuseona, tutustumiskohteena ja Wirkkalan suvun taiteellisen perinnön esittelijänä. Kaustinen ja koko Keski-Pohjanmaa saivat hankkeen myötä merkittävän lisän matkailullisiin palveluihinsa, ja muistorikkaan paikan kotiseutututkimuksen ja perinteen tallettamiselle. Leader-Pirityiset

Uusi Kraatari avaa näkymät kauas kotiseutuhistoriaan

Wirkkalan taiteilija- ja käsityöläissuvun 150-vuotias kotitalo oli ollut pitkään tyhjillään. Sinä aikana rakennus oli pahoin rapistunut. Vettä oli satanut katosta sisään, ikkunat kivitetty säpäleiksi, ja talo oli muutenkin surkeassa kunnossa. Wirkkalan sukua ja alueen asukkaita talon huono kunto harmitti. Erityisen surulliseksi tilanteen teki se, että Kraatarin talona tunnetulla rakennuksella oli kulttuurihistoriallista arvoa. Historiallisen kohteen laiminlyönti ei tuntunut oikealta.
Kraatarin talo oli rakennettu nälkävuosien päättyessä vuonna 1868.  Sen seinien sisällä alkoi tunnettu kaustislainen taiteilija- ja käsityöläisperinne. Juho Virkkala oli arvostettu käsityötaituri, joka toi Kaustiselle Amerikan vuosina ansaituilla rahoilla ostetun Singer-ompelukoneen. Juhon ja Anna-Liisan pojasta Ilmarista kasvoi kuuluisa taiteilija, kuvanveistäjä ja hautausmaa-arkkitehti. Perheen toinen poika Otto taas sai perinnöksi räätälinopin. Hän jatkoi isänsä työtä, ja asui talossa kuolemaansa saakka.

Sittemmin suku hajaantui ympäri Suomea, talon omistussuhteet vaihtelivat, ja monien sukutalojen tapaan rakennuksen kohtalona oli jäädä tyhjäksi. Rakennusta oli kyllä yritetty siirtää. Yritykset kaatuivat suojelukohteena olevan talon kaavamääräyksiin. Kaustisella ei kuitenkaan luovutettu. Perustettiin Virkkalan perinneseura, jonka tarjoituksena oli löytää ratkaisu Kraatarin talon henkiinherättämiseen.
– Muistin äitini velvoittavat sanat, että talo pitäisi laittaa kuntoon, perinneseuran puheenjohtaja Pekka Kivelä muistelee.

Mittavan projektin alku ei vaikuttanut lupaavalta. Kaikki taloa arvioimassa käyneet olivat sitä mieltä, että sen pelastaminen olisi mahdotonta.  Sitten paikalle käveli perinnerakentamisen ekspertti, joka totesi että hyvähän tästä tulee.
Kraatarin talolle löytyi viranomaisillekin kelpaava perinnerakentamiseen kaavoitettu tontti Pajalasta. Talo luvattiin kunnostaa yleiseen käyttöön. Kun vielä Pirityiset myönsi tarvittavan hankerahoituksen, Kraatarin talon mittava siirto- ja kunnostusprosessi saattoi alkaa.
– Tavoitteena oli herättää Kraatari henkiin, ja kunnosta se paitsi museoksi, myös kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi, Kivelä kertoo.

 

Kivelä piti projektin lukuisia lankoja käsissään.
– Avuksi kutsuttiin perinnerakentamisen ammattilaisia, ja iso joukko talkooväkeä. Projektin läpivieminen vaati yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa, Kivelä kertoo. 
Valmista tuli lopulta yllättävän nopeasti. Kesäkuussa 2017 vanha ränsistynyt sukutalo avasi  ovensa uutena kukoistavana Kraatarina.  Kraatarin talo on avoinna yleisölle, ja siellä järjestetään konsertteja, perhejuhlia ja pienimuotoisia tapahtumia.
– Haluamme tarjota taloa kaikkiin kulttuuria, käsityöperinnettä ja kotiseututyötä viljeleviin tarkoituksiin, Kivelä painottaa.

Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Kraatarin talo on sisustettu muistuttamaan vanhaa käsityöläisperheen kotia, jossa eri huoneet tuovat muistoja eri aikakausilta. Yksi talon huoneista on sisustettu kraatarin työhuoneeksi. Lisäksi talossa on morsiuskamari ja amerikankamari. Talon vinttikamarissa on sodanjälkeisen ajan tunnelmaa. Radiosta kuuluu Metro-tyttöjen laulua, ja Pekka Tiilikaisen selostusta Helsingin olympiakisoista. Talossa asustaa luonnollisesti myös kummitus, jonka aiheuttamia kolinoita saattaa kuulla alakertaan asti.
– Amerikasta tuotu ompelukone, työhuoneen tarvikkeet, matka-arkut ja lukuisat muut esineet muistuttavat talon alkuperäisestä historiasta. Tänne on talletettu myös Ilmari ja Tapio Wirkkalan taiteilijaperinnettä, Kivelä kertoo.
Kraatarin talon kunnostus on hieno osoitus yhteisöllisyydestä, kotiseuturakkaudesta ja perinteiden kunnioittamisesta. Uusi Kraatari herättää muistoja menneistä, ja avaa uusillekin sukupolville näkymän edellisiin vuosisatoihin. 
-Voimme tuoda esiin kaikkea sellaista, mikä on toiminnallista, arvokasta ja kunnioittaa vanhojen käsityöperinteiden historiaa, Kivelä kertoo.