Wennströmien tilalla lehmät tuottavat myös sähköä

Wennströmien tilalla lehmät tuottavat myös sähköä

Wennströmien tilalla lehmät tuottavat lihan ja maidon lisäksi myös sähköä

Maatalous on näkyvä ja merkittävä elinkeino keskipohjalaisella maaseudulla. Maaseutustrategian periaatteita ovat kestävä kehitys, ympäristövastuullisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Yksi kehittämisen painopiste on biotalouden edistäminen. Toholampilaiset Tiina ja Ilpo Wennström ovat investoineet rohkeasti Härkänevalla sijaitsevaan maitotilaansa.
– Aloitimme parikymmentä vuotta sitten muutamalla lehmällä. Nyt täällä on nuorikarja mukaan lukien yli 500 eläintä. Eipä olisi silloin uskonut, Ilpo Wennström naurahtaa.
Tila työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi myös ulkopuolisia työntekijöitä.  Wennströmit haluavat kehittää yritystoimintaansa jatkuvasti. Tila on saanut Pohjanmaan ELY-keskukselta tukea biokaasulaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa varten.

– Hyödynnämme ympäristöystävällistä biokaasua aluksi oman tilan sähkön- ja lämmöntuotannossa, Wennström kertoo.
Biokaasulaitoksella on energian talteenoton lisäksi muitakin etuja. Sen avulla päästään karjanlannan hajuhaitoista ja saadaan tuotettua turvallisempaa lannoitetta. Wennstöm huomauttaa, että maatiloilla on aina pitänyt tietää tarkalleen, mitä lehmille ravinnoksi syötetään.
– Nyt tiedämme myös tarkasti mitä peltoon viedään. Eihän tässä investoinnissa ole kuin etuja, Wennström tuumaa.

Lannoite viedään pelloille jatkossa kuiva-aineena

Wennströmien tilalle on rakennettu biokaasulaitos, jossa käsitellään muun muassa tilalla muodostuvaa lietelantaa, säiliörehun puristenestettä ja esimerkiksi pilalle mennyttä säiliörehua. Biokaasulaitos koostuu teräksisestä reaktorista sekä kontteihin sijoitetuista teknisistä tiloista, kuten esikäsittelylaitteistosta ja energiantuotantoyksiköstä
Biokaasulaitoksen tekniikka tulee Demecalta. Sen etuina on Wennströmin  mukaan muun muassa toimintavarmuus.

– Demecalla on suomalainen, meidän olosuhteisiimme kehitetty laitteisto, Wennström mainitsee.
Hankkeen kustannusarvio oli 460 00 euroa. ELY-keskuksen 40 prosentin tuki oli Wennströmin mukaan tässä investoinnissa merkittävä.
– Katsomme tulevaisuuteen, ja uskomme tekemiseemme, hän toteaa. 
Biokaasulaitoksessa liete ja muut jakeet pumpataan reaktoriin, jossa ne mädätetään. Mädättämisen jälkeen liete pumpataan lietesäiliöihin, tai separoidaan, jolloin kuivajae erotellaan lietteestä. Jos kuivajakeeseen lisätään vielä esimerkiksi heinää, saadaan syötetonnista enemmän biokaasua. Separoitu neste- ja kuivajae varastoidaan tilan lantavarastoissa, ja käytetään pellolla lannoitteena. Menetelmän avulla lannoite voidaan viedä pellolle kuiva-aineena.

Wennströmien biokaasulaitos on vastikään käynnistetty.  Nyt se tuottaa biokaasua, joka hyödynnetään tilan sähkön- ja lämmöntuotannossa.
– Kukapa olisi uskonut, että lehmä tuottaa myös sähköä, ei vain maitoa ja lihaa, Wennström myhäilee.