Yhteiskunnalliset yritykset hyödyttävät paikallisyhteisöä

Yhteiskunnalliset yritykset hyödyttävät paikallisyhteisöä

Maaseudulla pohditaan, miten turvata paikalliset palvelut. Yksi mahdollisuus on yhteiskunnallisissa yrityksissä. Aktion Österbottenin Innospiration Österbotten -hanke järjesti aiheeseen liittyvän seminaarin 25.9. Vaasassa. Yhteiskunnallisten yritysten toiminta lähtee usein ruohonjuuritasolta ratkaisemaan paikallisia ongelmia tarjoamalla palveluita, jotka puuttuvat. Kyseessä on konsepti, ei juridinen muoto, eli myös yhdistykset voivat toimia yhteiskunnallisina yrityksinä. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille.

– Yhteiskunnallinen yritykset eivät ole puhtaasti hyväntekeväisyysjärjestöjä, ne voivat sijoittaa ja hakea rahoitusta eri tavoin kuin yhdistykset. Voitot käytetään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoi yhteiskunnallisten yritysten asiantuntija Anne Bland.

Pääosa voitoista siis investoidaan tavoitteiden saavuttamiseen, esimerkiksi työllistämiseen, nuorten koulutukseen tai terveyspalveluihin.  Yhteiskunnallisen yrityksen ero puolestaan julkiseen sektoriin on se, että niillä on missionaan yhteiskunnan parantaminen ja yrittäjähenkinen johtajuus.

–  Niiden saama raha jää hyödyttämään paikallistaloutta toisin kuin esimerkiksi silloin, kun käytetään monikansallisten yritysten palveluita. Järjestöjen, kuten Diakonissalaitoksen ja Folkhälsanin maksullinen palvelutoiminta on tällaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä, Bland kuvailee.

Bland on asunut Isossa-Britanniassa ja kertoo, että siellä voitoilla tarjotaan esimerkiksi terveyspalveluita kodittomille, koulutetaan vankilasta vapautuneita töihin tai autetaan huostaan otettuja lapsia. Yhteiskunnallisten yritysten merkitys kasva tulevaisuudessa. Voitonteko ei riitä, vaan voiton on hyödytettävä yhteiskuntaa, taloudellisten tavoitteiden lisäksi vaaditaan ekologisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tuloksia.

Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys tarjoaa muun muassa asumispalvelua sekä työ- ja päivätoimintaa. Toiminnanjohtaja Johanna Yliviitala sanoo, että yhdistyksen arvopohja, hyvän mielenterveyden edistäminen, on voitontuottoa tärkeämpää.

– Meillä ihminen on otettu mukaan toimintaan, ei vain toiminnan kohteeksi. Toivon, että voisimme täydentää palveluitamme vielä esimerkiksi taiteeseen ja kulttuuriin liittyvillä palveluilla sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi. Tuotamme yhteiskunnallista hyvää auttamalla löytämään elämän mielekkyyden.

Vaasan kaupunki on suurin palveluiden ostaja ja se hoitaa asiakkaiden valinnan.
– Me emme ole kiinnostuneita diagnooseista, vaan meitä kiinnostaa ihminen ja hänen tarinansa. Emme halua heittää hukkaan sitä osaamista, joka vajaakuntoisilla on ja joka ei tule käyttöön, jos he jäävät työelämän ulkopuolelle.

Maksamaalainen Suomen kyläavustajat Oy on sosiaalinen yritys ja se tarjoaa kiinteistö- ja kodinhoitoon liittyviä palveluita. Toimitusjohtaja Antero Högander sanoo yllättyneensä kysynnästä.
– Vanhat ihmiset asuvat isoissa taloissa ja haluavat pysyä niissä, mutta eivät enää jaksa tai pysty tekemään kaikkea itse. Tällaisten palveluiden avulla kotona asuminen onnistuu pidempään.

Högander  haluaa tehdä töitä nuorten kanssa ja hän pyrkiikin tarjoamaan heille työkokeilupaikkoja ja kesätöitä.
– Kun työkokeiluissa nuoresta tulee objektin sijaan subjekti, niin silloin homma toimii. Tärkeää on saada kokea, mitä on olla osallinen ja mukana yhteiskunnassa. Tällä työllä annetaan arvoa mukanaolijoille, yhteisölle kuin palvelunostajillekin.

Keravalainen Jalotus ry on perustanut kiertotalouskeskuksen, jossa järjestetään palveluita, kursseja ja yhdessä tekemistä ekologisen ja kestävän arjen saavuttamiseksi. Pyrkimyksenä on tienata sen verran, että toiminnan pyörittäminen onnistuu.
–  Tavoitteena on eläminen niin, ettei ylikuormiteta planeettaa. Samalla kasvaa myös elämän merkityksellisyys, joka vaikuttaa esimerkiksi silloin, kun työskennellään syrjäytyneiden kanssa, kertoo yhdistyksen aktiivi Mira Pyökkilehto.
Pyökkilehto tietää, mistä puhuu. Hän eli vuosikymmenen ajan vailla tarkoitusta ja oli lähellä syrjäytyä. Jalotuksessa hän tuntee saaneensa työn, jota tehdä kaikkien eteen ja löytäneensä siten merkityksen elämäänsä.
– Jalotus antaa voimavarat ja täällä saan tehdä sitä, mille sydän laulaa ja täältä olen löytänyt oman paikkani.

Sosiaalisen näkökulman huomioimista kuntien julkisissa hankinnoissa tuli esittelemään hankintapäällikkö Jaana Suihkonen Espoosta. Vierellä seminaarin järjestämisestä vastannut Emma Wester Aktion Österbottenilta ja Jalotus ry:n aktiivi Mira Pyökkilehto.